18. Minä, hän ja ihan kaikki muut

Otin sähköpostiosoitteeni pois profiilistani, sillä tämä blogi ei ole ensisijaisesti etsitään kirjekaveria-ilmoitus, eikä kuvalla todellakaan saa "100% varmaa vastausta".

Olen otettu ja yllättynyt siitä, että ihmiset käyttävät edes hetken aikaansa ilmaistakseen mielipiteensä. Siis juuri sähköpostitse. Viestimääristä on pääteltävissä, että e-mailin lähettämisen kynnys on pienempi kuin suoraan blogiin julkisen kommentin kirjoittamisen. En aloittaessani arvannut tämän olevan laisinkaan interaktiivista. Eikä tämä varsinaisesti kai olekaan: palautteeseen vastaaminen tuskin muuttaa asiasisältöä tai tämän blogin luonnetta merkittävästi. Kommentteja on aidan molemmin puolin. On selvää, että tämä aihe jakaa mielipiteitä - ehkä joku miettii, että oliko se Tiinan jalkovälistä valunut tahna sittenkään valkovuotoa. Ehkä toinen katselee miestään nähden avioliittonsa hautajaiset ja hukatut vuodet. Pettäminen, salasuhteet ja valehtelu ovat tuomittavia - minunkin mielestäni. Eikai kukaan tahdo nähdä peilissä valehtelijaa - jollainen objektiivisesti arvioiden ainakin minä olen.

En hae selkääntaputtelua, enkä toisaalta tarvitse sananlaskuja tai raamatunlauseita. Minä olen avioliittoni paha-poika. Minä teen väärin. En tahdo rääpiä Hänen tai vaimoni kustannuksella ja siksi varon tarkoituksella heidän liian tarkkaa kuvaamistaan. Minä olen tähti: tämän blogin sankari, konna ja woodyallen. Näihin kahteen naiseen kohdistetut kysymykset jätän automaattisesti huomiotta. Turha heitä on naulata puuhun huonon miesmaun vuoksi, sillä vikoja etsin itsestäni, eikä oikeutus löydy muutenkaan elämässäni ympäristöstäni.

Minua saa arvostella kernaasti ja johonkin kysymykseen voin vastatakin, mutta vain minun perspektiivistäni pettäjänä ja selkärangattomana häntäheikkinä. Enkä koe tarvetta puolustautua, sillä en määrittele itseäni yhdenkään blogini tekstistä johtopäätökset persoonastani rakentavan kommentin perusteella. Enkä julista salasuhteiden hienouttakaan, sillä minulle on yhdentekevää mitä naapurissani tapahtuu. Kirjoitan jäsentääkseni ajatuksiani ja jos Sinä löydät siitä viihdettä niin tästä on hyvä jatkaa.

17. Kuivat - sainks mä?

Olen varsin aikaisin aloittamani seksielämäni aikana ehtinyt tutustua kehooni - ja tietenkin jotain on opittu vastakkaisesta sukupuolesta matkan varrella. Nussimme intensiivisesti autossa, kuten tapanamme on. Päivä alkoi poikkeuksellisesti, sillä havahduin viestimästä hänelle kesken töihin lähdön - "lintsataanko". Täysin spontaani ehdotus - järjetön sellainen. Menoksi siis.

Auto parkkiin ja herkuttelemaan. En tiedä millaista ekstaasi on, mutta jos jotain oli aamukahvissani niin sitä. Oloni on sanoinkuvailemattoman erilainen. Uskon, että hän tuntee samoin. Kaikki on kuten tavallisesti, eikä mikään kuten ennen. Olemme oppineet toisistamme paljon - ja käänteiden kasvattamina olemme nykytilanteessa. Tässä hetkessä. Läsnä.

Hän katsoo silmiini ja täysin hallitsematon orgasmi lähtee liikkeelle. Alavatsani on tulessa - uikutan kuin pieni marsu. Olen koko painollani hänen päällään. Nostan päätäni nähdäkseni hänen kasvonsa. Olen hämmentynyt. Laukesin, vai laukesinko? En ole koskaan kysynyt, että "saiksMÄ?" - nyt kysyn. Hän hymyilee, kohauttaa harteitaan ja sanoo tunteneensa miten sykin nautintoni häneen. Hän arvelee, että kullin läpi jotain häneen sinkosin - ilmeisesti pelkän rakkauteni, sillä muuta ei näy. Kaluni ei tunnu lainkaan aralta - ensimäistä kertaa yhdynnän jälkeen.

Pääni on sekaisin. Olen lauennut kuivasti. Mitä vittua? Onko tämä jotain intialaista seksiä ja jos, niin missä on esikaupunkini Buddha? Viimeinen selkeä ajatukseni oli yhtyä häneen puhtaasti? Tuokaa kaapu niin minä alan henkistyä.

Omituista. Tuleeko tästä blogista miehen matka itseensä? Toivottavasti ei, sillä rakastan pääosanesittäjääni.

16. Kurtisaani

Vaiheikkaiden keskusteluiden jälkeen päädymme leikkimään prostituoitua ja asiakasta. Hänen vaatekaappinsa tuntuu loputtomalta kun kyse on seksikkäistä hepenistä - joita railakkaasti yhdistellen hänestä saa aikaan vaikkapa huoran. Vaikka hänen tapauksessaan huora on varsin käsitteellinen asia. Hän on tyylikkyyden symboli ja kyllin itsevarma leikkimään suttuista huoraa - keskinäisen kokeilun ja leikkimisen nimissä. En osaa sanoa, millainen hän on kotona seksuaalisesti, mutta minut hän inspiroi tainnoksiin. Too much and never enough - lienee hormonitoimintamme kiteytys. Naiskokemuksistani hän on selkeästi itsevarmimmasta, rohkeimmasta ja uskaliaammasta päästä.

Olemme leikkisä pari. Hassuttelemme ja vitsailemme paljon. Hän kutiaa ja käyn lähellä hänen sietokykynsä rajaa. Kuti kuti kuti. Hän saa vaikka iskeä hampaani sisään, sillä minä en usko varoitusta. Hän on hurmaava avuttomana. Hän on hurmaava aina.

Hän noutaa huoneen avaimen tutuksi tulleesta respasta. Odotan autossa, kuten toinen meistä aina tekee, toisen noutaessa avaimen huoneeseen. Hän vinkkaa silmää kävellessään auton vierestä. Peli on alkanut ja odotan kiltisti, kuten limaisen turskan kuuluukin, että huorani on valmis.

Kääntyilen tuskaisesti autossa. Katselen puhelintani. Soi nyt. Pian tuttu nimi vilkkuu näytöllä. Hän on valmis. Kävelen ulko-oville, joille hän on tullut minua vastaan. Hän näyttää tuhmalta tytöltä nahkatakissaan. Mustat sukat ja pitsiset sukansuut vilkkuvat takin alta ja hymyilen hänelle hänen kysyessään, että olenko minä seuraava.

Hän on minun huorani. Saamme oven kiinni ja käyn häneen kiinni. Tämä tuntuu erilaiselta - tai sitten minä eläydyn. Hän tarttuu vyöhöni suudellessamme himokkaasti. Avaan hänen takkinsa - alta löytyy sukkanauhavyö. Hänen pystyt rintansa ovat paljaat. Kaadan hänet sängylle, imaisen nänniä ja tunkeudun hänen sisäänsä. Olen joka kerta aivan kuumana hänen kanssaan - nyt olen kiertoilma-versio normaalista 500-asteisesta pitsauunista.

Naimme melko väkivaltaisesti ja luomastamme tarinasta huolimatta välillämme on lämpö ja luottamus, jollaista tämä tunkkainen hotelli ei varmasti ole kokenut aikoihin. Tosin taisimme kylläkin vierailla täällä viimeksi vajaa viikko sitten. Olemme säännöllisiä - ja helvetin rakastuneita. Tämä alkaa olla todella vakavaa.

15. Muutama asia maailmasta

Muutamassa kuukaudessa ehtii tapahtua paljon. Perheen isukista kasvaa patologinen valehtelija ja addiktiotaan piilotteleva pahan pappi. Olen suhtautunut pettämiseen suvaitsevasti, tai ilman kiihkeyttä äänessäni ennen tätä suhdettakin - enkä yksinomaan suojellakseni itseäni. Asiat ovat monimutkaisia eikä muiden kivittäminen tunnu  mielekkäältä.

Olen pitänyt mulkun ja kivesten vuoropuheluna väitettä kahden eri ihmisen samanaikaisesta rakastamisesta. Yleensä tämä tarina on tullut vastaan annassa, eevassa tai iltalehden ilonassa jonkun laulajan keikkailua käsittelevässä artikkelissa. Minä en laula tai keikkaile, mutta silti minulla on kaksi naista.

Yhtä kysymystä on kysytty minulta muutamaan otteeseen, lähinnä mailitse, tämän blogin innoittamana. Onko tämä reaalimaailmaa vai fiktiota. Tässä blogissa kerrotut asiat ovat tapahtuneet, eivät kuitenkaan välttämättä tässä järjestyksessä kuin olen kirjannut ylös.

Olen pyrkinyt kirjoittamaan paljastamatta mitään kenenkään henkilöllisyyteen viittaavaa. Minulla ei ole aikomustakaan mokata tätä suhdetta herättämällä salasuhteen ulkopuolisissa epäilyjä. En aio luopua hänestä.

Motiivini kirjoittaa tästä asiasta on omien ajatusteni jäsentäminen, sillä en luonnollisesti voi tai tahdokaan jakaa ajatuksiani salasuhteestani kuplamme ulkopuolelle omalla nimelläni, äänelläni tai kasvoillani.


Kirjoittelen tätä kotonani tuntien pienoista jännitystä - Noin tunnin päästä haen hänet. Menemme luontoretkelle ja tyydytän hänet suullani. Hänellä on mukana pyyhe, toivottavasti energisoivaa vichyä ja äärimmäisen kuuma jalkoväli.

14. Tunteita, raiteita ja tuoksuja - salamavalossa

Soittelemme aamuisin kirotaksemme työn rajoittavuutta, muita autoilijoita ja maailmaa. Tuntuu haaskaukselta mennä töihin kun voisimme käyttää päivän panemiseen.
Sivistyspuolue on hereillä, hyvää huomenta ihmiset.

Keskustelumme versoilee. Hän ei käytä julkisia kulkuneuvoja - sen arvasinkin, mutta pikkuruisia vahvistuksia käsityksilleni tipahtelee toisinaan. Ehdotan, että otamme oikeuden omiin käsiimme, annamme töiden odottaa vielä hetkisen ja menemme junamatkalle. Ekskursiolle. En paljasta, minne olemme menossa, mutta hän suostuu ehdotukseeni kyselemättä.

Ajamme juna-asemalle ja jätämme automme aseman liityntäparkkiin - uskolliset peltilehmät saavat nauttia toistensa seurasta ja me hyppäämme junaan. Herrasmiehenä annan hänen nousta ensin vaunuun - taivas tuota persettä. Hänellä on poikkeuksellisesti housut. Ehkä tyyliohjeita mukaillen, ehkä minun nautintoani ajatellen, hänen kompensoi pukeutumisessaan jalkojensa peittämisen avaamalla dekolteensa ihailtavakseni tiukassa paitapuserossa. Pidän muutamasta luomesta hänen rinnoillaan. Pidän hänen rinnoistaan.

Koululaisten mukana saapuu vieno tupakantuoksu. Yksityisautoilija minussa hämmästyy, kuinka täydellisesti olinkaan unohtanut märkien vaatteiden hajun. Pakko filtteröidä ympäristön vastenmielisyys ja hengittää hänen hiuksiaan. Ne tuoksuvat aina hyvältä. Aina. Silitän hänen hiuksiaan ja sipaisen hiussuortuvan korvan taakse. Hän katsoo silmiini ja hymyilee. Katse on intensiivinen ja täynnä lämpöä. Tuntuu siltä, että hän keskittyy vain minuun.

Olemme perillä. Rautatieasema. Arkkitehtuurista kiinnostuneet näkevät tuossakin harmaan taivaan valon värittämässä kivihökkelissä stimuloivaa visuaalisuutta. Minä keskityn materiaalien hienouden sijaan häneen. Hän katsoo minuun kysyvästi - mitä teemme täällä?

Ohjaan hänet passikuvakoppiin. Tila on pienempi kuin sovituskopissa, mutta eipä täällä ole edellisen asiakkaan unohtamia henkareitakaan. Istun penkille, otan hänet syliini. Tahdon uuden kamerakuvan. Hän istuu syliini selin minuun, koskettelen vaativasti hänen vatsaansa näykkien niskaa. Kuiskin valmistelevani hänet passikuvaa varten... Sekoitan hänen hiuksiaan viemällä käden hänen housunkauluksesta sisään. Hups, enkä edes tehnyt sitä tahallani - hänen housuistaan irtoaa nappi. Käteni hänen mustien pitsisten pikkuhousujensa sisällä annan hänen tanssia sylissäni. Hän voihkaisee, nojautuu taaksepäin ja kiertää kätensä takamukselleni. Tunnen hänen puristuksensa voiman.

Keräämme mukaamme kehittyneet kuvat. Kaverikuvat.

13. Hyvää viikonloppua!

Saamme tilaisuuden yhteiseen viikonloppuun. Ei kuitenkaan ihan siinä mielessä kuin parit normaalisti yhteisen viikonlopun käsittävät. Ei sentään. Saan kuulla, että hän on viikolopun kotosalla, ei yksin, mutta ilman Tampiota. Yllätyn itsekin ilahtumiseni määrästä. Koska samainen viikonloppu on minulle sattumalta tapaamisten kannalta järjestettävissä, haistan seksiltä tuoksuvan hauskanpidon sieraimissani.

Lauantai

Mikäpä onkaan parempi tapa aloittaa rentoutuminen kuin vehtaaminen työpaikkani parkkihallissa. Keskellä kevään kynnyksellä tasapainoilevaa Helsinkiä. Koska on viikonloppu, laskemoin hallin olevan tyhjähkö - huolimatta parista lähitalojen asukkaiden kansoittamasta parkkipaikasta yritysten omistamien parkkihalliosakkeiden seassa.

Takapenkille siis. Tarkoitukseni on hoitaa hänet, mutta havahdun vyön kolahdukseen ja soljun hänen sisällään. On käsittämätöntä miten rento olen - kollegan ruuvatessa autoaan hallin oviaukosta sisään, munani notkenisi nopeammin kuin ehtisin sanoa "Moi apina, töissä lauantaina?". Katson häntä ja loisteputken valossakin hän näyttää Ladyltä. Hieno nainen, herkkä rakastajatar ja juuri minun tyyliäni.

 Punaposkisina ihastelemme toisiamme - kiitos kokemuksesta, tai jotain. Nauramme ja hallin hämyssä kuivailemme kosteuspyyhkeisiin halun jälkiä. Keskustelemme netissä. Nähdäänkö vielä illalla?

Myöhemmin illalla

Kurvaan parkkipaikalle ja hän kipaisee kevyin askelin paikalle lenkkeilyvarustuksessa. Miten joku voi näyttää windstopperissa noin kauniilta. Näen hänet ensimmäistä kertaa hänet harrastustamineissa - tuon perseen olen nähnyt ennenkin ja se näyttää aina hyvältä.

Käymme "lenkkipyyhkeelle" ja hoidan yksipuolisesti hänet. Radio Rock luo tunnelmaa. Sovimme tapaavamme huomennakin. Hän katoaa tihkusateeseen jättäen makunsa huulilleni. Lenkkeilevä nainen on kaunis.

Sunnuntai

Herään virkeänä sunnuntaihin. Aika lähteä asioille. Talla pohjassa kurvailemme peräkanaa kuin kaksi kiimaista porsasta autoissaan - pian parkkihallin ovet taas aukeavat.

Virrat pois ja viimeinen pari uunista ulos. Otan hänet syliini. Miten kahdella aikuisella voi olla näin kiire. Otan hänet suuhuni, tahdon hänen sisäänsä. Hän pyytää minua. Pudistelen päätäni - tuhma. Katson häntä silmiin tunkeutuessani häneen. Valotilanne muuttuu dramaattisesti - vittu. Nosto-ovi aukeaa ja sisään marssii mies. Miehuuteni pehmenee ja pakenee. Kuiskimme. Minuutit kuluvat. Kuka helvetti viettää aikaansa parkkihallissa? Olemme päällekäin - aivan ääneti. Nostan päätäni kurkatakseni vieläkö mies on hallissa - säikähdän - metrin päässä autosta. Helvetti. Ja luojalle kiitos 3M-tummennuskalvosta.

Pakettiauton 2.5 litrainen diesel hurahtaa kummempia hehkuttelematta käyntiin ja vieraamme poistuu. Kuinka ollakaan, kerta-varoitus ei kauaa paina mielessä. Yhdyn häneen. Miten voikin tuntua niin hyvältä tuo ihana kuusikymmenkiloinen olento.

Perkele. Lisää porukkaa. Pikkuinen perhe. Helvetin helvetti. Onneksi öljyt ja pissapojan säiliön nesteet lienevät tarkastetun isän toimesta jo ennen perheen istuttamista autoon ja muitta mutkitta volkkari kaartaakin ovista ulos - ydinperheillä ei aikaa tuhlata turhaan maleksimiseen. Pitänee uskoa vinkkiä. Kaksi varoitusta saatu. Suutelemme autojemme vieressä. Hieno viikonloppu, mikä kokemus. Hänen suudelmansa tuntuvat petollisen hyvältä. Ihan nopeasti? Ihan vähän vain?

Hän pyllistää vasten avonaisen auton oven takaa paljastuvaa lastenistuinta. Hänen perseensä näyttää kiihottavammalta kuin koskaan. Otan häntä lanteista tunkeutuen häneen. Jos ovi nousee, ei tarvitse suotta aprikoida, että huomattiinko meidät. Räjähdän häneen. Seisomme sisäkkäin, hän housut laskettuina, minä sepalus auki. Hengitän hänen hiuksiaan. Hengitän tätä paskaista parkkihallia enkä ole koskaan kokenut vastaavaa.

12. Viikset puurossa - ja muita aforismeja mediataivaalta

Keskustelemme toisinaan naidessamme. Kestävyyteni kannalta jaksotus tuntuu miellyttävältä - ja tarvitseehan viidakon Janekin hetken aikaa palautua. Pysyn hänen sisällään, mutta saatamme ottaa välissä hetken henkeä. Harvemmin visaisia työhön liittyviä pulmia ratkotaan ja kiihottuneessa mielentilassa ideapankin kassaholvin sisältö on lievästi ilmaistuna seksuaalisviritteinen - sillä epätavanomaisella tavalla.

Seksimme on suutelukeskeistä. Hän on erinomainen suutelija ja tunteiden tultua mukaan suutelu tuntuu entistä intiimimmältä. Ehdotan, että ottaisin meistä kuvan joka on rajattu niin, että vain päämme näkyvät. Räps. Otan ensimmäisen ja näytän hänelle. Kuva näyttää herkältä ja mikään ei viittaa siihen, että me panemme. Hänkin pitää siitä. Lähetän sen heti hänelle - ei aikailla, ei koskaan.

Hän tietää, että rakastan häntä.  Sen sanominen muutti seksin välillämme, varmaan pysyvästi. Tunnen hänen ihonsa vielä kokonaisvaltaisemmin kuin tähän asti. Hän vastasi rakastavansa minua. Tämä on molemminpuolista, luojan kiitos. En ole rakastanut montaa naista - mutta olen rakastanut näitä harvoja, muutamaa, paljon ja tulisesti. Hän on yksi kolmesta. Hän jää mieleeni ikuisuuksiksi, vaikka tyrisimme tämän suhteen ja välimme joskus. Olen hänen sisällään, enkä epäile hänen tunteitaan. Tämä on rakastelua. Aivan vitun kiellettyä - kahden varatun toisiinsa rakastuneen ihmisen intohimoista rakastelua.


Jostain se sitten tuli. Idea. Kokeilu. Suuseksi laukeamisen jälkeen. Minun laukeamiseni. En ole pitänyt mielekkäänä edes ajatusta maistaa. Huipulle kiivetessä asialla flirttailu tuntui siinä hetkessä hyvältä. Karjahdus ja pulssin tasaaminen hänen päällään.

Öh, mitä minä sanoin? Katselen hänen kauniita kasvojaan ja hymyilen. Vittu me ollaan hulluja. Toteamme jos puntaroimme jotain uutta tapaa rikkoa sovinnaisuuden rajoja, jotka tosin oikeasti ovat vain omia subjektiivia käsityksiä normeista. Eikai kyselyä siitä, miten kukakin seksin jäljet siivoaa ole tehty.


Ihkistelemme sängyllä ja hivelen hänen hikistä vatsaansa. Jostain syystä hänen hikoilunsa miellyttää suunnattomasti minua. Urheilijatyttöni - kai - tai jotain. Katselen häntä hänen kuvaillessa monisanaisesti orgasmiaan. Hänen innostumisensa saa minut tuntemaan oloni miehiseksi. Hekottelemme ajatukselle, että ottaisin hänet suuhuni nyt - nyt kun olen lauennut häneen. Tilanne vakavoituu sekunnissa, kuten meille sängyssä käy - ja asetun hänen jalkoväliinsä. Katson häntä silmiin.

1 uusi tekstiviesti saapunut. 12.02 klo 15:53:12 - "Hmm... oli kyl vitun kiihottava ku lipasit sieltä ku sun sperma oli sisällä... huomasitkohan ku värähdin... Laitetetaan jotain alle, annetaan valua ja vähän nuolaset?"

Hän taisi pitää - ja mikä minä olen häneltä jatkossakaan mitään kieltämään.

11. Spruit - ja tunnustus

Alan tunnistaa hänen ilmeistään mielialoja ja tiedän suunnilleen mistä hän pitää. Pystyn lukemaan hänen vartaloaan sormillani. Hänen välilihansa paljastaa milloin osun oikeaan kohtaan - olipa kyse klitoriksesta tai g-pisteestä. Hän ohjailee verbaalisesti, mutta hänen kehonsa palaute on vielä välittömämpi. Se ei myöhästy koskaan.

Olen aistivinani, että hän saattaisi laueta märästi. Aivan kuin hän olisi viimeksi estänyt itseään. Otan asian puheeksi ja hän hölmistyy. Ei hän tietoisesti ole keskeyttänyt, mutta esittämäni analyysi ei silti tunnu hänestä täysin vieraalta. Koskettelen sormin hänen g-pistettään hyväillessäni häntä samanaikaisesti suulla - Hän laukeaa ja me saamme varmistuksen.

Pikkupoikamainen into säilyy jos sitä ruokkii. Olen aina tahtonut suhteissani aktiivisesti saalistaa, iskeä. Tämän naisen kanssa se on helppoa, sillä tunnen olevani pari tiukasti pakattua kivestä hänen estrogeenin katkuisen pehmeytensä rinnalla. Great balls of steel. Kaikki hänessä tuntuu naiselliselta - hän on niitä naisia, jotka eivät käy kakalla.

Tiedonjanoni hänen kehoaan - tai pikemminkin hänen suhteensa on kyltymätön. Hän osaa palkita miehensä naisellisella söpöilyllään ja pidän hänen tavastaan huomioida minut miehenään. Hänessä on ripaus hoivaajaa, tiukkaa naarastiikeriä ja leijonaemoa - ja aikuista analyyttista naista. Hän jakaa avoimesti kokemuksiaan ja huomioni on herpaantumaton kun hän ammentaa elämässään opittua kanssani. Yritän oppia, vaikka olemmekin hämmästyttävän tasa-arvoisia kaiken suhteen.

Omia tunteitani suojellakseni olen antanut itselleni luvan pitää hänen miestään tampiona.  Minusta on mukava ajatella tampio järkiautonsa ratissa, harava kädessä verryttelyhousuissa pikku puutarhurina -siis tampiona. Luuserina, joka todisteena maailman pahuudesta nussii Häntä. Kyllä, olen edelleenkin hämilläni tästä kaikesta.

Itsekeskeisyyttäni uhmaten pyysin häntä tuomaan kuvat lapsistaan. En osaa eritellä syitä siihen, miksi lasten kuvien näkeminen kiinnostaa minua. Ehkä haluan mielikuvilleni vahvistuksen - ei tuosta naisesta voi tulla kuin kauniita lapsia. Ja kilteiltähän nuo näyttävät.

Olemme keskustelleet siitä, miten vaarallisilla vesillä liikumme. Emme ole asiaa suoraan sanoiksi pukeneet, mutta lienee selvää, että välitämme toisistamme enemmän kuin pitäisi. Eihän meidän pitäisi harrastaa tätä taivaallista seksiäkään, mutta tämä ihastumisen kasvaminen rikollisiin sfääreihin on saanut minut varpailleni. En ole kertonut hänelle, että miten minä meidät koen - siis nyt kun myönsin itselleni rakastuneeni häneen. Vihjailen. Pidän täysin mahdollisena, että tämä suhde on lopetettava - ei tässä näin pitänyt käydä. Eräänä iltana chattaillessamme netissä keskustelu kääntyy siihen, mihin olemme joutumassa. Syteen tai saveen:

Me: "Minä rakastan sinua".

              Hän is typing..

10. Tuhma-äiti

Olemme molemmat vakaasti sitä mieltä, että suuri osa seksistä tapahtuu päässä.  Päässä se onnistuu - tai epäonnistuu. Niinkuin melkein kaikki muukin. Yhteydenpitomme on kiivasta ja harvinaisen seksuaalisviritteistä. Spagettia hämmentävä, ulkoisesti kiltti perheen tukipilari pukee toista miestä varten kotiasunsa alle pikkuhousut, joita talouden leijonakuningas ei ole nähnyt - narut, jotka ovat niin minimalistiset, että termi pikkuhousut tuntuu karkeasti liioitellulta. Tuhma äiti. Huomaan innostuvani siitä, että hän laittautuu minulle silloinkin kun en ole fyysisesti läsnä.

Tiedän paljon hänen elämästään, työtovereista, hänen taloyhtiönsä hallituksesta, perheen viihdevempaimista ja ensimmäisistä poikaystävistä. Ainoastaan hänen elämässään oleva ehta aviomies erottaa hänet aiemmista suhteistani. Olen yllättynyt hänen aiheuttamista tunteista. En olisi uskonut, että tälläisessä suhteessa olisi upean seksin lisäksi toinenkin ulottuvuus.

Tekstariseksissä hän pesee kaiken aiemman elämässäni. Hän ansaitsee palkinnon, suuta, joten käyn tankkaamassa auton. Hän ei ole ollut autossani täysin alastomana: kiinnijäämisriski tiedostaen olemme riisuneet vain välttämättömän. Siihen tulee muutos.

Suhteemme peruskivi on lapsellisuuksiin asti menevä avoimuus. On helppoa kun ei tarvitse kusettaa moneen suuntaan. Välttämätöntäkin, sillä kantti on joskus koetuksella. Tämän suhde opettaa, ettei Juice tiennyt, mistä lauloi sanoessaan, ettei kadehdi niitä, jotka luotuja ovat kaksoiselämään. Tämä on mahtavaa. Sanoinkuvailematonta. Kuplan, meidän kahden valtakunnan, avoimuuden pohja lienee pitkissä keskusteluissamme, jotka virtuaalisen alkuperän vuoksi ovat olleet rohkeampia kuin ehkä olisivat olleet kasvokkain. Kasvottomina anonyymeinä tunnustelimme toisiamme heti varsin rohkeasti ja nyt tuntuu, että tabuja ei ole. Tiedän paljon hän tienaa - merkityksetön, mutta kiehtova esimerkki ja yksityiskohta keskustelumme avoimuudesta.

Haen hänet töistä, kuten tapaamme aloitella yhteisen aikamme. Olen varannut mukaan Leathermanin - ja hän tietää siitä. Hän näyttää aivan kuten muinakin päivinä - kauniilta ja asialliselta ammattilaiselta. Musta hame, neule, sukkahousut ja korkokengät. Jo ajaessamme tutuksi käyneelle paikalle, puristan häntä reidestä ja edelliseltä "stailaan sun sukkahousut"-retkeltä tuttu riiiiiiiips ääni paljastaa kankaan antavan periksi. Auto parkkiin ja hän liukuu pehmeästi auton takapenkille.

Otan leathermanin ja sujahdan saaliini perään. Suutelemme agressiivisesti toisiamme näykkien. Avaan näppärän monitoimityökalun ja kuljetan sitä hänen paitaansa pitkin. Painan linkkuveitsen terän hänen paidasta läpi ja helmaosasta kangasta kiristäen, viillän hänen paitansa kahtia. Epäsovinnaista, pelottavaa ja aivan helvetin kiihottavaa. Rintaliivit suorastaan huutavat - naps, eikä hakasia tarvitse noista haparoida enää koskaan - edestä avatut. Hameen kanttauksissa haastetta on työmiestasoisesti mutta minä en aio jäädä kakkoseksi. Otan hänet syliini. Hänellä on enää stringit jalassaan. Ojennan teräksisen-innovaation hänelle ja annan hänen kokeilla. Hyvin se onnistuu kiltiltä tytöltäni ja hän on viimeinkin alasti - auton takatila muistuttaa räätälin pajaa.

Tunnen suojelevani tätä alastonta kaunotarta maailmalta - kuitenkin hän on nyt tasmanian tuholaisen luolassa, eikä poispääsyä ole. Hän on minun - ja vain minun. Turvassa kanssani. Minun naaraanani.

Uuden esileikkimme kuumentamana hän ottaa suuni hyväilyt vaativampana kuin koskaan. Sovimme, että hän saa toteuttaa itseään vapaasti, kunhan pysyy hiljaa. Psykologinen aspekti lisä-twistiksi: jos voihkit niin nami lakkaa - tuntuu toimivan. Teen kaikkeni saadakseni hänet huutamaan nautintoaan. Koetellakseni Häntä. Hän onnistuu kuitenkin pysymään vaiti. Kasvoista päätellen se ei ole ihan helppoa. Ihailen hänen luonteen lujuuttaan ja päästän hänet pälkähästä pyörittäen kieltäni niin lujaa kuin suinkin.

Hullua. Minä olen rakastunut häneen.
 

9. Vakavasti motellissa - mutta ensin naidaan

Hänen vuoronsa hoitaa kulut. Odottelen autossa ja katselen respan suuren ikkunan läpi hänen olemustaan tiskillä. Hän ei todellakaan istu motelliasiakkaaksi. Helposti tyylikkäin nainen koskaan tässä sympaattisessa kokoperheen lomakeitaassa. On ilta-aika, eikä päivähuoneen kyselyn ahdistavuutta osu taaskaan hänen vuorolleen. Harmillista. Jostain syystä ajatus siitä, että upea nainen, jonka habituksesta on selkeästi luettavissa itsevarmuus, korkea koulutus ja sosiaalisesti korkea status, kyselee päivähuonetta.  Kontrasti on upea. Olutta litkivä karhukopla katselee hänen peräänsä. Tiedän, pojat, hänen säärensä ovat ihanat - ja tuohon pikku perseeseen upotan aivan kohta hampaani.

Hän on pukeutunut mustaan korsettiin, sukkiin ja korkokenkiin. Hän näyttää tyrmäävältä. Pikkuruiset stringitkin on puettu asianmukaisesti sukkanauhojen päälle, jotta voin riisua ne rikkomatta kokonaisuutta. Hän panostaa minun visuaaliseen nautintooni tarjoamalla näkökulmia leikkisistä valentine-stringeistä syntisiin mustiin pitsiunelmiin - se on enemmän kuin olen tottunut. On ihanaa kuolata häntä. Tyyli on asia, jonka hän hallitsee.

Lentokapteeni minussa sipaisee tukkaa taakse ja näyttää lentoemännälle miten tarjoillaan täpötäydelle charterkoneelle oikeaoppinen ilmakuoppa. Kourin kovakouraisesti hänen kurvejaan - silkkaa malttamattomuutani -  ja pian olenkin hänen kuuman lihansa ympäröimä.

Olemme jättäneet kondomin pois. Lapsia on kummallakin riittämiin ja siltä osin asia on hoidossa. Ei sillä, etteikö yhteinen tenava ainakin saisi evoluutiota ajatellen geenipuolelta kaiken mahdollisen. Tai melkein - ulkonäkö ja äly on minusta tässä suhteessa piirun verran enemmän jakautunut hänelle.

Makaamme hikisinä sängyllä, hän on kainalossani. Suhteemme on edennyt pelkästä seksisuhteesta. Tunnen aidosti välittäväni hänestä. Hän kertoo elämästään, miehestään ja lapsistaan - koska minä haluan tietää. Kummallista kyllä, en tunne oloani lainkaan kiusaantuneeksi. En halua tutustua itse isäntään, sillä vaimossa on minulle riittämiin. Kuitenkin olen kiinnostunut hänen parisuhteestaan - hänen kannaltaan. Hän ei ehkä sittenkään ole aivan niin täydellisen tyytyväinen kuin olen alkuun ymmärtänyt.

Minä olen ryhtynyt suhteeseen varatun naisen kanssa. Olemme molemmat tahoillamme naimisissa. Siksi minusta tuntuukin typerältä tuntea mustasukkaisuutta hänestä - jonkun vaimosta! Koska hän kertoo itsestään avoimesti, olen saman hänelle velkaa. Elän onnellisessa avioliitossa ja tunnen mustasukkaisuutta tyttöystäväni miestä kohtaan. There I said it. En näe paljastukseni herättäneen negatiivisia tunteita hänessä. Luulen lukevani hänen ilmeitään. Pidin mahdollisena, että hänen suhtautumiseni minuun muuttuu. Näin ei käy. Ei tunnu lainkaan siltä. Naimme seuraavan erän.

8. Kännykkäkamerakuvia

Menemme syömään jo tutuksi tulleen kuusikon katveeseen, autoni takapenkille katetulle piknikillepeitolle, panopyyhkeelle. Tapaamme säännöllisesti autossa ja motellissa - kerran tai kaksi viikossa. Voisi kai sanoa, että paljon tiiviimmin kuin tälläisissä suhteissa on yleensä tapana.

Häntä ei tarvitse houkutella antautumaan suuni hyväilyille kesken työpäivän autoni takapenkillä. Hän yllättyy ehdotuksistani joka kerta, aistin sen hänen äänestään. Varmana naisellisesta seksuaalisuudestaan hän ei kauaa puntaroi tai jahkaile - ja miksi niin tekisikään, turha pihdata kun panettaa.

Osa tapaamisistamme on suunniteltuja, noin puolet päähänpistoja. Tänään on yllätys-suuseksin aika. Ihailen hänen kykyään järjestellä karkaamisensa työpaikalta alle tunnin varoitusajalla. Ehkä pomokerros ja ylemmän toimihenkilön työsopimus mahdollistaa muutakin kuin palkattomat ylityöt.

Keskustelemme edelleen paljon - käytännön syistä ajatustenvaihto keskittyy siirtymille - matkalla paikasta a, paikkaan b. Keskustelemme kaikesta, kulttuurista, taloudesta ja alaisista, vaikkapa. Mikään ei ole kahden ihmisen sivistyspuolueelta turvassa. On hauskaa puhua epäkorrektisti kun sen voi tehdä luottamuksella ja muulta maailmalta turvassa. Fellini ja työpaikan kusipäät.

Hän on nainen, joka varautuu kaikkeen. Pidän hänen käytännöllisyydestään: varasukkikset, kaulahuivi ja nenäliinoja - varasukkikset otetaan käyttöön, sillä pikku-rosvo minussa tahtoo kuulla kankaan repeävän. Katson häntä silmiin hivellen samalla hänen reisiään. Varovasti nyt - tai edessä ajavalla volvolla ei enää kuljeteta Lisbethin kultaista noutajaa uimaan rajasaareen. Kosketan häntä vaativasti alleviivaten omaa röyhkeää määrätietoisuuttaani. Hänen kauniita jalkojaan verhoava kangas antaa periksi vain risahtaen lopulta reikäiseksi. Otan kaistaleen kangasta tukevasti otteeseeni ja riuhtaisen uudestaan. Hänen sukkahousunsa ovat haaroista avonaiset. Hän ei vastustele vaan katsoo ilmeenkään värähtämättä. Pysäköin auton. Hän liukuu takapenkille ja hyökkään perään. Kohta sinä soit, Nainen.

Kahden orgasminsa jälkeen hän näyttää kaikkea muuta kuin ammattimaiselta panopyyhkeellään. Tämä on minun suosikkihetkeni näissä reissuissa. Hän näyttää kiitolliselta, herkältä ja kauniilta. Hänen vaaleat hiuksensa ovat söpösti sekaisin, posket punaisina, kuvioidut sukkahousut riekaleina, jalat avonaisina ja häpy turvonneena. Hetken mielijohteesta kysyn lupaa ottaa hänestä valokuvan. Hän epäröi, mutta yllättäen itsensä ja minut, lupa heltiää.

Sovimme, että poistan kuvat heti kun hän niin pyytää. Toivon, että ehdin lypsää itseäni niiden kanssa niin, että nuo pikselit haalistuvat liiasta tuijottelusta ennen sitä. Kuvissa hän katsoo itsevarmana suoraan linssiin. Hän ei piilottele tai kainostele. Itsevarma katse on yhtä lailla pornoa kuin kuvassa kosteutta kiiltelevä naiseus. En osaa sanoa, kumpi oikeasti noista on tuhmempi.

Seksipuna ja sotkuiset hiukset. Ikuistettu hetki on yksityisen kaunis. Minun eteerinen kaunottareni, tuhma tyttö - ja vain minun silmilleni.

Lähdemme ajelemaan kohti hänen työpaikkaansa. Ovatko revityt sukkahousun-jämät ja kosteuspyyhkeet energiajätettä? Yksityisautoilijan on syytä pitää huolta hiilijalanjäljestään. Lounasliikenne on suhteellisen vilkasta, liekö jollain muullakin viiksessä jotain muuta kuin salaattikastiketta?

7. Pieni talo periferiassa

Ajelemme jälleen kauniissa talvisessa säässä. Aamu-"kahvittelu" ilman juhlamokkaa sopi molempien aikatauluihin. Aikainen lounas takapenkillä siirretään aamuun kun kerran nälkä kurnii. Hänen vaativa lantionsa takomassa suutani herättää aistini aivan toisella tasolla kuin viikonlopun jälkeisissä morkkiksissa kierivän kollegan verbaalinen töniminen. Olen jäänyt koukkuun hänen voihkeeseensa. Mitä sitä kursailemaan tai kieltämään. Hän on varautunut pyyhkeellä. Takapenkin sotkemisesta ei tarvitse huolia - kuivapesuaineita ei tarvitse mies, jonka Naisella on käsilaukussa huomattavan suuri kaulaliina.


Kiemurtelu molemmille vierailla teillä avartaa maailmaa - monessakin mielessä. Kumpikaan meistä ei tiennyt, että parkkitilaa löytyy pääkaupunkiseudulta hehtaareittain - tai varsinkaan, että täälläkin on majoitusyrittäjyyttä. Tienviitta kertoo, että yösija, päiväpanopaikka ja bates-motelli on kivenheiton päässä. Kohtaloa? Koska hän maksoi omenat, hyppään respan virkaa toimittavaan matalaan rakennukseen lompakkoni kanssa.

Kun kysyy päivähuonetta, lienee päivän selvää millaiset nokoset ovat mielessä. Aivan sama. Mukaan vielä kondomeita - pyyhe käy huonosti ehkäisystä. Päivähuone on noin satasen -  matkamuistoksi kuittiin vääntyneet kondomit kympin. Hän katselee uteliaana silmiini kävellessäni kohti autoa. Nyökkään ja hän hyppää välittömästi autosta. Tuota naista ei ainakaan tarvitse liiemmin houkutella mukaan...

Juoksujalkaa huoneeseen. Kaksi sänkyä yhdistämättä. Feng shui toimii - tai ainakaan emme ala järjestelemään makuujärjestystä uusiksi vaan ahtaudumme yhden nukuttavaan petiin kaksin.

Muutama tunti ja kaksi orgasmia myöhemmin suihkuttelemme keskinäisen kemiamme ihoiltamme. Kohta pitäisi olla työkykyinen. Keskustelemme ammatillisiin haasteisiin vastaamisesta tälläisen aamun jälkeen. Pelkästään orgasmien pyyhkiminen kasvoilta on haaste. Hänen estrogeeninsa on saanut kivekseni rutistumaan surullisiksi pikku rusinoiksi - tältä tuntuu olla puhkinussittu. Tuo nainen on ottanut kaiken mitä pystyn tarjoamaan.

Tämä pikku One Eyed Jacks ilman Dale Cooperia tuntuu erinomaisen sopivalta meidän tarkoitukseemme. Kanta-asiakaskorttia ei ole, mutta varmasti meidät kohta tunnetaan.

6. Suupielet sotkussa

Hengityksen tasaannuttua ja limakalvojen eheydyttyä haluan lisää. Viestittelymme on muuttunut. Tunnen mieleni kärsimättömäksi ja haluan lisää. Tietenkin perheen ja muun arjen yhdistäminen iskän deittailuun aiheuttaa omat kommervenkkinsä.

Keskustan hotellit ovat epäkäytännöllisiä. Liikaa autoja, silmiä ja kebabin tuoksua - liian vähän parkkipaikkoja ja todennäköisyyttä olla törmäämättä tuttuihin. Tahdon tavata hänet, vaikka tapaamiseen ei sisältyisi seksiaktia. Eikö tämän pitänyt olla seksisuhde? Menemme lounasajelulle - ajelen kuten hänen kanssaan ajan - eläkeläisen ottein, vaihdellen nopeutta mateluvauhdista kaasun kiinni hirttämiseen. Keskityn häneen en liikenteeseen.

Kiertelemme kehäkolmosen varrella - kilometreittäin pikkutietä. Nautin hänen seurastaan - ja hänen reitensä ovat kauniit. Kuin tehty pakkasen kuivettamien kourieni keitaaksi. Sukkahousut ovat edelleen mustat. Asiallinen tyyli sopii hänelle - kaipa sitä voi yhteiskunnallisesti arvostetun ammattikunnan edustajalta odottaakin. Minusta on hauskaa, että kaiken tuon bisneksen alla hän on minulle huora - ei tietenkään yksinomaan, mutta kuitenkin. Hän ei pahastu karusta terminologiasta ja kontrasti todellisuuden ja oman rinnakkaistodellisuutemme välillä on hieno. Kukaan ei osaa hänen tai minun tuttavapiirissä kuvitellakaan, että me naimme. Siis keskenämme.

Hän on hurmaava. Kajautan yhtäkkisen impulssini sanoina hänelle - nuolen sinulle takapenkillä orgasmin? Huomaan nostavani hämmästyksestä kulmakarvojani itsekin. Hänen silmissä välähtää - hän tarkastelee katseellaan minua. Mitä? - nii-in, sitä minäkin ihmettelen. Jossain kahden ihmisen joukkohypnoosissa hän nyökkää ja siirrymme takapenkille - kunhan olen ensin raivannut tieltä lastenistuimet ja niiden telakat, taito joka eittämättä tulee tässä suhteessa kehittymään...

Suutelemme ja hyväilen hänen kehoaan. Hän puree huultaan katsoessaan minua. Ilmeestä päätellen me molemmat hämmästelemme ohikiitävän hetken, että mitä vittua tässä oikein tapahtuu. Riisun kengät, sukka- ja pikkuhousut - ja käyn herkuttelemaan lounaspöytääni.

Hän on lauennut suuhuni. Ensimmäistä kertaa. Autossa, kuin kaksi teiniä. Vakuutan, että tämä oli täysin hänelle - en odota saavani suuseksiä itse. Tuntuu kummallisen luonnolliselta tyydyttää yksipuolisesti toinen ilman pienintäkään tyytymättömyyden tunnetta. Olen luomakunnankruunu. Hän on minun.

Keskustelemme matkalla hänen työpaikalleen kaikesta mitä juuri tapahtui. Huomaan, että hän uskaltaa nauttia seksuaalisuudestaan epäröimättä. Se on piirre, jota aikuiselta Rakastajattareltani odotan. Hänen tapauksessa pikemminkin vaadin. Olen varma, ettei tämä jää viimeiseksi kerraksi tätä laatua.

Koen vapauttavaksi kokemukseksi toisen yksipuolisen tyydyttämisen. Tavalla, joka on minulle uusi - en ole näin tehnyt, antanut tai saanut, joitakin kotisuhteessa tapahtuneita rakkaudenosoituksia huomioimatta. Pidän siitä, että hento vaalea nainen nauttii kyseenalaistamatta haluani palvella hänen nautintoaan. Totta puhuen saan hämmästyttävässä määrin hänen laukeamisestaan seksuaalisesti.

Tietenkin rakastan nussimista, mutta pelko autoni spermaamisesta saa tuulilasin irtonumero-lukijan pakokauhun valtaan -  munani jatketta ei liata puurolla! Siisteydessään naisen orgasmi on käytännöllinen, kiihottavaa ja yksipuolisena nautittuna puolijulkisessa tilassa niin epäsovinnainen, että teroitan kieleni valmiiksi pillunmakuista tulevaisuutta varten.

5. Omena, Eeva ja paratiisi

1 uusi viesti saapunut - 0xx-xxxxx44, saa tekstata ihmisten aikoihin ja soittaakin 9-17.

Hän antaa vihdoinkin numeronsa. Toivon tämän tarkoittavan ytimekästä puhelinpettinkiä, sillä hänen sensuelli erotiikkansa hurmaa estrogeenin janoisen miehen. Vaimoni ei ilahtuisi tästä, mutta itsekäs ihminen ei pysähdy omaa napaansa pidemmälle ajattelemaan. En edes harkitse pelin poikkiviheltämistä. Nyt on myöhäistä pakittaa - olen antanut itselleni luvan tähän. Tuntuu kuin kaikki tähän asti keskustelemamme olisi esileikkiä, joka muuttuu aivan kohta kiihkeäksi seksiksi. Omenaa ja heti.

Viestittelymme jatkuu puhelinviestinnän rinnalla sähköpostitse. On aivan selvää mihin tämä tulee johtamaan. Olemme molemmat verbaalisia, mutta nyt puhumisen aika alkaa olla ohitse.

Koska molemmilla löytyy kotoa aviopuoliso, yhteistä lintupönttöä täytyy hakea kotiosoitteen ulkopuolelta. Pikainen googlettelu johtaa omenahotellin sivuille. Hotellin hakeminen ei ole koskaan tuntunut näin luvattomalta. Eikä syyttä, sillä emme ole hakemassa tyynyille aseteltuja namuja tai perheystävällistä miljöötä ilman kohtuutonta määrää rappusia.

Ajankohta on sovittu ja huone varattu. Tapaamme Hänen työpaikkansa pihalla, jonka poikki kiireiset ihmiset vaeltavat laumassa työnsä pariin haastamaan itsensä. Tunnelma on odottava. Hän näyttää kauniilta - pikku-Punahilkkani takissaan. Kaasu pohjaan ja kohti eerikinkatua.

Pääsemme viimein huoneeseen. Omenahotellille parisänky tarkoittaa kahta yhdistettyä sinkkusänkyä. Viis siitä. Riisumme vauhdilla - ja aivan yhtä vauhdilla saan kondomin puettua ylleni. Tunkeudun häneen. Jollei jalkani toistuvasti uppoisi kahden patjan väliin, olisi kaikki kuten elokuvissa. Tuntuu upealta. Joudun ottamaan mielikuvaharjoituksen, jotten laukeaisi häneen kontrolloimatta itseäni. Miten ne siellä työpaikalla mahtavat pärjäillä. Janne esimerkiksi. Typerä vitun Janne. Ennenaikainen siemensyöksy estetty - [x] check.

Reiteni ovat maitohapoilla - olemme hikisiä. Yhtä märkää, voihkivaa lihamöykkyä. Hän kuiskii. En ole tottunut siihen, että minulle puhutaan tuhmia. Hän tahtoo minun tulevan pilluunsa. Hän osaa asetella sanansa niin, että minusta tuntuu melkein luonnottomalta, etten ole vaatinut kanssani naineita naisia puhumaan törkeyksiä. Aikuinen, tyylikäs, korrekti Nainen näyttäytyy upeana monitahoisena eroottisena kokonaisuutena, josta viisikymmentä edellistä eivät tiedä mitään. Tulen häneen ja havahdun katatoniaa lähentelevästä tilasta näläntunteeseen.

Eerikinpippuriin - ruokaa... En muista, koska olisin ollut näin kuolemaisillani nälkään. Lounaalle saapuneet konttorirotat katsovat meitä. Posket punaisina, hiukset sekaisin - lammasta suuhun - on varmaan kaikille niin selvää, että "noi nai".

4. Tapaaminen

Sähköpostikeskustelumme on muuttunut lähes päätoimiseksi. Luojan kiitos olen panostanut ennen marraskuuta työhöni - jopa niin paljon, että pieni huolimattomuus tai laiskuus tekee minusta työnantajani silmissä inhimillisen. Ainakin toivon niin.  Tietenkään en jätä työyhteisöäni täysin huomiotani vaille, vaan viljelen sarkastisia huomioita tavanomaiseen tapaan. Olen  henkisesti poissa ja joskus avainketju kolmikymppisen miehen farkuissa livahtaa ohitseni ilman ansaitsemaansa huomiota. Vetoan väsymykseen, joka on syntynyt suorittamisesta ja yhteisen edun eteen väsymättömästä taistelusta. Tosiasiassa olen rakastunut hotmailissa roikkumiseen.

Olemme  vaihtaneet kuvia - hän on kaunis, joskin iloisen ilmeen ja dynaamisen otoksen perusteella on mahdotonta sanoa mitään vedenpitävää. Hän on vaalea ja iloinen. Perseestä en tiedä vielä. Jossain tilapäisessä hurmoksessa annoin puhelinnumeroni. Ei toivottua vastausta - Hän pihtaa omaansa. Suhteemme ensimmäinen kriisi? Hän ei luota minuun.

Sovimme treffit huoltoasemalle. Jännittävää nähdä. Hän kysyi sukkahousuista - minkä väriset tahtoisin hänen pukevan. Mistä minä tietäisin? Vastaan mustat.

Saan tuntomerkit - pieni auto, punainen. Olen hyvissä ajoin paikalla. Autosta pomppaa tyylikkäästi pukeutunut Nainen. Hän katsoo haastavasti suoraan silmiin. En käännä katsettani pois. "Ihastu muhun", viestin sarveiskalvoillani ja toivon, että tämä Nainen osaa lukea. Hän ei paljasta ilmeellä tai kehollaan mielipidettään minusta. Vedä henkeä, poika.

Hyppäämme molemmat piiloon maailmalta autooni ja starttaamme ajelulle. Ajelen rauhassa keskittyen kakkoskuskiin - muille tienkäyttäjille kulkumme näyttää varmaan kutakuinkin samalta kuin kotimaisten auto-ohjelmien koeajot. Ne joissa seniori-ikäiset liikenteen tapa-kouluttajat ihastelevat fiat stilon takatiloja ja soveltuvuutta perhekäyttöön.

Keskustelemme odotuksistamme. Suhteista. Molemmat tahdomme älykästä seksiä. Kummallista, ettei 12-vuoden ikäeromme näy lainkaan. Ei fyysisesti eikä henkisesti. Hän on kaunis ja seksikäs - ei ikäisekseeen vaan yleensä. Pidän hänen äänestään. Se on itsevarma, mutta viaton. Hän flirttailee - pidän hänen tavastaan avata silmänsä äärimmilleen - hyökkäävää, olematta agressiivista. Tämä Nainen selkeästi osaa. Harmin paikka, että hänen täytyy lähteä takaisin töihin. Hän tulee eteeni ja elämä on kauniita ja rohkeita - suutelemme ensimmäisen kerran. En tiedä Ridgestä tai saippuaoopperoista, mutta minua alkaa panettaa.

3. Lauantai-kisailua profiilimeressä, lihan maku suussa - tietenkin työnantajan kustannuksella.

Vastaus 1 - "Pilluahan sä täältä haet".

En pidä nopeista analyyseistä.

Vastaus 2 - "Mun suhde on vaan kuollu! Jollei olis lapsia niin meikä olis lähteny jo aikaa sitten. Kukaties, joku saa vielä jalat alta! SINÄ?!  :)))))))))))))))))".

En pidä liiasta rehellisyydestä.

Vastaus 3 - Se on Häneltä.

Aikuisen naisen varovaisen kiinnostunut, hivenen pidättyväinen vastaus - ja mikä parasta, täysin hymiöttömänä. Lupaavaa. Nelikymppinen vaalea pikku enkeli - akateeminen, kolme lasta, joista yksi on aviomies - kesämökki, aikakausilehden kestotilaus ja subjektiivisen mittaristoni mukaan lähes addiktioksi virinnut tanssiharrastus. Varmasti hyvä perse. Kielenhuolto kunnossa - käyttää eittämättä hammasharjaa, muotovaahtoa ja tuoksuu hyvältä. Varovaisen oloinen. Asia, joka herättää luottamusta, vaikka rehellisyys on käsitteenä monimutkainen kun on itselleen etsimässä sivusuhdetta. Juha Itkonen nousee esille jo toisen kerran viestien vaihtuessa. Kuka vittu on Juha Itkonen? Kuluneeseen huppariin pukeutuva pönttö, sanoo Google. Ja helvetti, vieläpä joku Apu-lehden entinen toimituspäällikkö.

Suomi24 on viestiominaisuuksiltaan puutteellinen. Ainoa pikantti yksityiskohta mieleeni on nimimerkin viereinen symboli - ja erityisesti sen punainen väri - se kertoo, että Hänkin on online. Korkea aika ottaa hyppytuntemattomaan ja vaihtaa sähköpostiosoitteita. Siististi anonyymeilla osoitteilla kuitenkin pelataan  -varma on varmaa - ja mistä sitä tietää.

2. Marraskuu - Hän.

Vitut miljoonasateesta - suomalaisen miehen mielenmaiseman kuvaus löytyy televisiosta. Tai löytyisi jos Huuma olisi palannut tauolta. Positiivisuus on parasta, sillä työpaikan muumia, maskuliinisuuden ikonia ja taukotilan hilseilevää dinosaurusta vituttaa se hoikka iloinen runkkari.  Lore. Tämä työyhteisöä väsymättä latistava ylimielinen vanha mulkku rehvastelee, ettei ole koskaan vaihtanut vaippoja, vaikka pesueeseen kuuluu kolme, nyt jo aikuista, tytärtä. Tämän seniilin harmistus on aina tervetullut asia. Tuskin on käynyt vieraissakaan, vaikka lärvistä päätellen rohkaisua on otettu joka ilta.

Oma monologini parisuhteiden vaikeudesta ei käsittele laiskuuttani vaipanvaihdossa - joskaan se ei ole Levottomat-elokuvaakaan - enkä minä todella ole ensihoitaja. Suomi24.fi. Profiilin luominen on onneksi helppoa ja vaivatonta.

Pituus 177 cm - selkä suoraksi. Silmien väri Ruskea Hiukset Ruskea Ruumiinrakenne Normaali Tupakointi Ei Lapset Lapset asuvat kanssani Siviilisääty Avioliitossa Koulutus Ammattikorkeakoulu Syntyperä Suomalainen Horoskooppimerkki neitsyt-  taktinen ja merkityksetön valhe  Maakunta Uusimaa Hau, Kuti kuti - ja muita erottuvia huudahduksia Anna uroksesi lainata sinua minulle. Kirjastokortiton rosmo ei lupia kysele, mutta osaa arvostaa rotunaista, jonka kanssa naapurit haukutaan vasta suihkussa. Ei elämää kannata tuhlata lässyttämiseen - tanssitaan vasta kun musiikki lakkaa. Että naista kaikkeen kivaan, tartu hetkeen - mutta vasta matkalla kotiin - ny tehrään tuhmia, eiks ni.  Harrastukset Runous ja romanttiset komediat - vares elokuvat ja juhaveijonen - hrrrrr veijonen... Ei tuota voi jättää, tai kohta tässä ajellaan kontulaan naimaan. Asiat, jotka saavat minut syttymään Riisuminen - jumalauta, ei näillä itsestäänselvyyksillä saa kuin satiaisia. Pakko panostaa ensivaikutelmaan ja ottaa rohkeasti itse kontaktia. Ihannekumppani Sukupuoli Nainen Pituus 150-170 cm Paino 30-300 kg - vain syvällinen mies liioittelee ulkonäön vähäpätöisyyttä - kierran punkerot kaukaa ja sillä selvä. Seuraava kriteeri.
Ikä	35-50 - ei missään nimessä ikäistäni tai nuorempaa. Tämä Simba tahtoo leijonakuninkaan vaimoa.
Siviilisääty	Seurustelen,  Avoliitossa,  Avioliitossa,  Muu
Maakunta	Uusimaa

Selaan profiileita lävitse ja huomaan toistuvuutta. Pitäisikö sittenkin tsempata; ruinata kotoa vapaailta ja hyökätä Arcadiaan? -Kappas, tuohon profiiliin en ole ennen eksynytkään. Vaalea ja hoikka - siniset silmät. Ei mainintaa perseestä. Harmi. Jollei tuo tahtoisi flirttailla kilpaa, saattaisin ehdotella jotain törkeää. Tuo tahtoo elokuvia, minä pillua. Höpö höpö, se pelaa joka ei pelkää - viestiä menemään: "Zorro tai huoltomies, päätä sinä, mutta anna mun ryövätä sohvalla makaavan miehen vaimo... Ole kuitenkin varovainen, sillä minun näppini ovat jo tulessa. Elä sinäkin vaarallisesti ja ota tämä varjoissa vaaniva talotaikuri osaksi tarinaasi. -z" Sit odotellaan.

1. Poika

Hei.

Minä olen kolmekymppinen mies ja tämä on blogini.

Keskiluokkaisen perheen poikana elämän perushyveiden tavoittelu on iskostunut syvälle tavoitteelliseen arvomaailmaani. Lapset, vaimo, koira, joukkueurheilu, punainen tai harmaa farmariauto, jokavuotinen thaimaan matka ja ohimoilta harveneva tukka. Kaikin puolin aikuinen mies aikuisessa elämässään.


Olen naimisissa, isä, asuntovelallinen ja hulluna vaaleaan äitiin, huoraan, madonnaan ja enkeliin. Hän on naimisissa tahollaan.




Tämä on meidän tarinamme.