Menemme syömään jo tutuksi tulleen kuusikon katveeseen, autoni takapenkille katetulle piknikillepeitolle, panopyyhkeelle. Tapaamme säännöllisesti autossa ja motellissa - kerran tai kaksi viikossa. Voisi kai sanoa, että paljon tiiviimmin kuin tälläisissä suhteissa on yleensä tapana.
Häntä ei tarvitse houkutella antautumaan suuni hyväilyille kesken työpäivän autoni takapenkillä. Hän yllättyy ehdotuksistani joka kerta, aistin sen hänen äänestään. Varmana naisellisesta seksuaalisuudestaan hän ei kauaa puntaroi tai jahkaile - ja miksi niin tekisikään, turha pihdata kun panettaa.
Osa tapaamisistamme on suunniteltuja, noin puolet päähänpistoja. Tänään on yllätys-suuseksin aika. Ihailen hänen kykyään järjestellä karkaamisensa työpaikalta alle tunnin varoitusajalla. Ehkä pomokerros ja ylemmän toimihenkilön työsopimus mahdollistaa muutakin kuin palkattomat ylityöt.
Keskustelemme edelleen paljon - käytännön syistä ajatustenvaihto keskittyy siirtymille - matkalla paikasta a, paikkaan b. Keskustelemme kaikesta, kulttuurista, taloudesta ja alaisista, vaikkapa. Mikään ei ole kahden ihmisen sivistyspuolueelta turvassa. On hauskaa puhua epäkorrektisti kun sen voi tehdä luottamuksella ja muulta maailmalta turvassa. Fellini ja työpaikan kusipäät.
Hän on nainen, joka varautuu kaikkeen. Pidän hänen käytännöllisyydestään: varasukkikset, kaulahuivi ja nenäliinoja - varasukkikset otetaan käyttöön, sillä pikku-rosvo minussa tahtoo kuulla kankaan repeävän. Katson häntä silmiin hivellen samalla hänen reisiään. Varovasti nyt - tai edessä ajavalla volvolla ei enää kuljeteta Lisbethin kultaista noutajaa uimaan rajasaareen. Kosketan häntä vaativasti alleviivaten omaa röyhkeää määrätietoisuuttaani. Hänen kauniita jalkojaan verhoava kangas antaa periksi vain risahtaen lopulta reikäiseksi. Otan kaistaleen kangasta tukevasti otteeseeni ja riuhtaisen uudestaan. Hänen sukkahousunsa ovat haaroista avonaiset. Hän ei vastustele vaan katsoo ilmeenkään värähtämättä. Pysäköin auton. Hän liukuu takapenkille ja hyökkään perään. Kohta sinä soit, Nainen.
Kahden orgasminsa jälkeen hän näyttää kaikkea muuta kuin ammattimaiselta panopyyhkeellään. Tämä on minun suosikkihetkeni näissä reissuissa. Hän näyttää kiitolliselta, herkältä ja kauniilta. Hänen vaaleat hiuksensa ovat söpösti sekaisin, posket punaisina, kuvioidut sukkahousut riekaleina, jalat avonaisina ja häpy turvonneena. Hetken mielijohteesta kysyn lupaa ottaa hänestä valokuvan. Hän epäröi, mutta yllättäen itsensä ja minut, lupa heltiää.
Sovimme, että poistan kuvat heti kun hän niin pyytää. Toivon, että ehdin lypsää itseäni niiden kanssa niin, että nuo pikselit haalistuvat liiasta tuijottelusta ennen sitä. Kuvissa hän katsoo itsevarmana suoraan linssiin. Hän ei piilottele tai kainostele. Itsevarma katse on yhtä lailla pornoa kuin kuvassa kosteutta kiiltelevä naiseus. En osaa sanoa, kumpi oikeasti noista on tuhmempi.
Seksipuna ja sotkuiset hiukset. Ikuistettu hetki on yksityisen kaunis. Minun eteerinen kaunottareni, tuhma tyttö - ja vain minun silmilleni.
Lähdemme ajelemaan kohti hänen työpaikkaansa. Ovatko revityt sukkahousun-jämät ja kosteuspyyhkeet energiajätettä? Yksityisautoilijan on syytä pitää huolta hiilijalanjäljestään. Lounasliikenne on suhteellisen vilkasta, liekö jollain muullakin viiksessä jotain muuta kuin salaattikastiketta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti