16. huhtikuuta 2012

24. Asuinalueella

Pidän edelleen suunnattomasti ajatuksesta, että tyydytän hänet, säännöllisen viikottaisen paneskelun lisäksi yksipuolisesti suullani - ehkä ankkuroidakseni hänet itseeni. Haluan koukuttaa Hänet, sen myönnän itsellenikin.

Tapaamme marketin pihalla varhain ennen töihin menoa. Hän on ollut viikonloppuna aistejani stimuloivaa puhelinseuraa ja minulle on itsestään selvää, että Hän ansaitsee palkinnon. Hän saa multimediaviesti-keimailullaan minulta kaiken mitä tohtii pyytää. Ja viikko on syytä aloittaa mukavasti linnunlaulun ja hänen voihkeensa mixillä.

Autoretkemme suuntautuvat kiireisen ihmisen arjessa enenevässä määrin välittömään lähiympäristöön.  Koska sähköpostit, viikkopalaverit ja bisnesmaailman tavoitteet kutsuvat, pyrimme käytännöllisinä ihmisinä olemaan tuhlaamatta aikaa turhanpäiväiseen ajelemiseen. Parkkeeraamme törkeästi satunnaisesti valitun asuintalon parkkipaikalle. Hän näyttää hyvältä kesäsukkahousuissaan, jotka ovat ilmojen lämmettyä vaihtuneet ohuempiin. Takapenkille.

Hän ei ole, kuten en minäkään, tuntenut erityistä vetoa kiinnijäämisen riskin tuottamaa jännitystä kohtaan. Tässä suhteessa se kuitenkin kiinnostaa. Huulteni koskettaessa häntä tunnen kielletyn hedelmän maun voimakkaana -  eikä ympäristö ainakaan vähennä tämän persikan mehukkuutta. Hänen lantionsa vaativuudesta ja huulilta purkautuvasta huokauksesta päätellen tunne on molemminpuolinen.

Hän nai itsensä huippuun nopeasti. Riskienhallinnan kannalta se on käytännöllisesti ajatellen hyvä asia.  Tämä tuurimme ei jatku loputtomiin jos jatkamme rajan venyttämistä joka suhteessa aavistuksen pidemmälle. Hän on orgasminsa jälkeen hämillään, kuten aina. Pidän tästä hetkestä kun hän on juuri tullut - palaamassa maanpinnalle. Onnellisena. Hän on söpö kosteudesta kiiltävänä, laukeamisen puna kasvoillaan ja hiukset ihan vähän sekaisin. Suutelen häntä ja ojennan riisumani pikkuhousut.

Marketille ja töihin. Pipari on syöty, joten työpäivän aloitan kahvilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti